Luistelu on jääkiekon ydin. Nopeus, ketteryys ja tasapaino ratkaisevat pelejä – ja kaiken tämän taustalla ovat sekä tekniset taidot että fyysiset ominaisuudet. Moni nuori jääkiekkoilija haluaa tulla nopeammaksi ja vahvemmaksi, mutta usein unohdetaan, että kehitys ei tapahdu vain jäällä – eikä myöskään pelkästään kuntosalilla. Luistelun ja fysiikkavalmennuksen yhdistäminen harkitusti ja suunnitelmallisesti on avain kokonaisvaltaiseen kehitykseen.
Tässä blogissa pureudumme siihen, miten nämä kaksi osa-aluetta tukevat toisiaan, millaisia harjoitteita kannattaa tehdä, mitä vanhempien ja valmentajien kannattaa huomioida – ja miksi perusasioihin panostaminen on tärkeämpää kuin monesti ajatellaan.

Luistelun ja fysiikkavalmennuksen yhdistäminen käytännössä
Luistelutekniikan harjoittelu jäällä ja fyysisten ominaisuuksien kehittäminen jään ulkopuolella eivät ole erillisiä maailmoja – parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan. Esimerkiksi, kun jäällä harjoitellaan luisteluasentoa ja räjähtävää lähtöä, fysiikkaharjoittelussa voidaan keskittyä jalkojen voimaan, kehonhallintaan ja räjähtävyyteen.
Käytännön esimerkki:
Jos jäällä harjoitellaan kaarreluistelua ja painonsiirtoa, voidaan oheisharjoittelussa tehdä tasapainoa ja keskivartalon hallintaa kehittäviä liikkeitä – kuten yhden jalan pitoja tai kiertoliikkeitä jumppapallon päällä. Näin kehitys tapahtuu kahdella rintamalla samanaikaisesti.
Yhteistyö luistelu- ja fysiikkavalmentajien välillä on tärkeää. Fysiikkaharjoittelun tulee tukea sitä, mitä jäällä tavoitellaan – ja toisinpäin.
Herkkyyskaudet: oikea harjoitus oikeaan aikaan
Nuorten urheilijoiden kehitys ei ole tasaista. Tietyt ominaisuudet, kuten nopeus, koordinaatio ja peruskestävyys, kehittyvät parhaiten tietyissä ikävaiheissa. Näitä kutsutaan herkkyyskausiksi.
Esimerkiksi:
- Nopeus- ja ketteryysharjoittelu kannattaa aloittaa jo varhaisessa iässä, jolloin hermosto kehittyy nopeasti.
- Kestävyys ja liikunnallinen monipuolisuus ovat lapsuudessa kriittisiä – ne rakentavat pohjan, jolle myöhemmät teho- ja voimaharjoitukset rakentuvat.
- Voimaharjoittelu on ajankohtaista vasta, kun kehon hallinta, liikkuvuus ja peruskestävyys ovat kunnossa.
Jos perustaa ei rakenneta oikein, myöhempi kehitys jää vajaaksi – ja riski rasitusvammoihin kasvaa. Siksi ennen lisäpainoja, kehittynyttä voimaharjoittelua tai vaativia hyppyharjoituksia, täytyy osata ja jaksaa tehdä perusasiat laadukkaasti.
Miksi perusasioihin panostaminen on tärkeintä?
Usein kiirehdimme eteenpäin – halutaan heti ”tehokasta” treeniä, lisäpainoja ja vaikeita liikkeitä. Mutta juuri tässä kohtaa piilee suurin virhe.
Ennen kuin siirrytään vaativampiin harjoitteisiin, perustaitojen täytyy olla kunnossa:
- Hallittu luisteluasento
- Kehon kannattelu ja keskivartalon tuki
- Tasapaino ja liikkuvuus
- Oman kehon painolla tehty voima- ja hyppyharjoittelu
Jos pelaaja ei jaksa ylläpitää oikeaa luisteluasentoa edes kolmea minuuttia ilman että selkä pyöristyy tai polvet nousevat ylös, ei ole vielä aika siirtyä jalkaprässiin.
Hyvä fysiikkaharjoittelu etenee progressiivisesti – vaikeustaso nousee vähitellen. Esimerkiksi:
- Kahden jalan hypyt matalalta tasolta
- Hypyt korkeammalta, suuremmalla toistomäärällä
- Vasta myöhemmin siirrytään yhden jalan loikkiin ja hyppyihin
Nuorten täytyy ensin oppia hallitsemaan oma keho, ennen kuin kehoa kuormitetaan lisää. Tällä tavalla kehittyminen on paitsi tehokkaampaa, myös turvallisempaa.
Parhaat harjoitteet jäällä ja jään ulkopuolella
Jäällä:
- Luisteluasennon vahvistaminen: esim. kyykkyliuku
- Käännökset ja painonsiirrot: pujotteluharjoitukset
- Sprintit ja pysähdykset: 5–10 m räjähtävät lähdöt
- Takaperin luistelu: erityisesti puolustajille
- Ketteryyttä pelinomaisilla leikeillä
Jään ulkopuolella:
- Kyykyt ja askelkyykyt oman kehon painolla
- Tasapainoharjoitukset yhdellä jalalla
- Tikapuu- ja sprinttiharjoitukset nopeudelle
- Core-harjoitteet kehonhallintaan (esim. lankku, kiertoliikkeet)
- Liikkuvuusharjoittelu: lonkat, nilkat, selkä
Tärkeää on, että harjoittelu on monipuolista ja ikätasoista. Kaikki ei tarvitse olla vakavaa: pihapelit, kiipeily, rullaluistelu ja vaikka hyppynarulla hyppiminen tukevat kaikkea tätä huomaamatta.
Vinkkejä vanhemmille ja valmentajille
- Panostakaa laatuun, ei määrään. On parempi tehdä vähän, mutta huolellisesti.
- Seuratkaa kehitystä. Yksinkertainen hyppy- tai nopeustesti kertoo paljon.
- Rauhoittakaa harjoittelun rytmi. Nuori kehittyy levossakin – ei joka päivälle tarvitse olla raskasta treeniä.
- Kannustakaa monipuolisuuteen. Harrastukset, ulkoleikit ja arkiliikunta tukevat kaikkea harjoittelua.
- Pysykää malttavaisina. Fyysinen kehitys ei tapahdu hetkessä – pohjatyö kannattaa aina.
Luistelu ja fysiikkavalmennus ovat kuin vasen ja oikea jalka – kumpaakin tarvitaan, ja niiden on toimittava yhdessä. Kun harjoittelu on suunnitelmallista, iän ja kehitystason mukaista sekä perustaitoja korostavaa, rakentuu nuorelle pelaajalle vahva perusta, jolle kasvaa nopea, vahva ja kestävä urheilija.
Mitä paremmat pohjat rakennetaan lapsena, sitä helpompaa on kehittyä nuorena – ja pysyä terveenä koko urheilupolun ajan.